MIETTEITÄ

#6 HALUATKO OLLA VAPAAMPI?

Vauraus ja vapaus. Hyvinvointi ja ammattilaisuus. Nopeasti. Heti. Nyt! ovat niitä termejä, lupauksia ja unelmia, mitä sosiaalisen median kyltymättömästi ja aina valmiudessa oleva unelmatehdas tarjoaa meille päivittäin. Erilaisia elämää ja tuloja parantavia viestejä tulvii algorytmien avittamina eri kanavista solkenaan. Erilaisia palveluita, koulutuksia tai uusia applikaatioita tarjoillaan helpottamaan elämäämme. Onko tämä tuttua huttua? 

Elämme ajassa, jossa periaatteessa jaetaan hyvää ja tarkoitusperä sitä kautta pohdittuna on hieno asia. Joskin näitä palveluiden tarjoajia on todella paljon ja jos käyt koukkuun niin viestien tulva on uuvuttava. Digitaalisten jakelu alustojen väsymätön automaatio jaksaa tyrkätä “personoitua tietoa” päivittäin, tunnista toiseen ja minuutista minuuttiin. Eikä siinä mitään, paitsi siihen väsyy.

Työelämässä vaatimukset kasvavat ja on sitäkin kautta luonnollista, että puolestasi on jo mietitty asioita. Se on sitten eri asia kuinka syvällisesti ja pitkälle. Me ihmiset ollaan sen verran laiskoja, että “valmiiksi mietittyyn” on helppo hypätä mukaan. Niin olen minäkin – laiska ja hypännyt.

Kun ihminen on vaikkapa elämän muutostilassa, niin silloin on luonnollisesti kiinnostunut kuulemaan monenlaisia – tai lähes kaikkia näkemyksiä asioista jotka itseä kiinnostavat ja koskettavat. Mutta tuntuuko tavat miten asioita meille kaupataan uuvuttavilta? No ainakin itsessäni – kyllä. Niin, no itsehän olen itseni tällaiseen asettanut sekä “tiedottamisen” sallinut. Miksi?

Tiedon määrä on valtava ja ajassa jossa asiantuntijatyö lisääntyy, me olemme tiedolle alttiita ja “valmiita” vastaanottamaan monella tapaa. Asiantuntijuuden vahvistaminen on tärkeää ja myös olennaista jotta kehittyy. Tällöin matkaan hyppää herkästi ihmisen yksi perusominaisuus – laiskuus – tuo meille mitä inhimillisin piirre. 

Laiskuus syöttää meille “kiekkoa lapaan” hyvin suvereenisti. “Tartu tähän kiinni nyt ja elämäsi paranee”, joka on houkutteleva ajatus ja sitä on hyödynnetty varmaan kaikessa mahdollisessa, niin hyvässä kuin pahassa. Laiskuutta voi olla ajatus siitä, että ostamalla vaikka jonkun verkkokurssin, niin se helpottaa, nopeuttaa ja jopa tehostaa elämänmuutoksessa. Hyvin perinpohjaisen inhimillistä.

Laadukkaan tiedon, kokemusten ja osaamisen jakaminen on tärkeää ja hyvä asia, mutta sen kääntöpuoli on “laaduton tieto”, mutu-tuntuma, mainonta, “pikakaista onneen” jne. Tämän “tiedon” määrä on valtava ja olemme keskellä uuvuttavaa informaation tulvaa. Kun laiskuus iskee ja ohjauspyörä suuntaa kohti ohituskaistaa, niin tuollaiseen on hyvin helppo tarttua. Niin ja sen vuoksi näitä “pikavoittoja” meille myöskin tarjoillaan.

Eikä siinä ole mitään pahaa. Rupesin vaan omalta osaltani pohtimaan asiaa sen takia, kun tämä uuvuttavuuteen asti jo jopa piinava “ratkaisuiden” määrä pursuaa päivittäin omissa sosiaalisen median kanavissa. Jos on sattunut jotain vilkaisemaan tai jopa mennyt joskus mielenkiinnosta “tilaamaan”, niin sitten jo sähköpostit pursuaa samaa asiaa. No se ei ole hullu joka pyytää. Mutta tämä on uuvuttavaa.

Tiedon määrän lisääntyessä. Erilaisten sovellusten ristitulessa. Työhömme ja omaan elämäämme asettamiemme toiveiden sekä vaatimusten myötä nousee esille erilaisia kysymyksiä. Pohdintaa mihin pystyn itse vaikuttamaan ja mitä kykenen hallitsemaan? 

Tällöin on hyvä pysähtyä tarkastelemaan oman itsen johtajuutta. Sitä voi tutkailla vaikka seuraavien kysymysten kautta,

  1. Mikä voimaannuttaa? Mitkä asiat ovat merkityksellisiä ja tuovat iloa.
  2. Mitkä asiat tukevat työtä, oppimista ja kehittymistä?
  3. Mitkä asiat kontrolloivat työtä, oppimista ja kehittymistä?
  4. Mitkä asiat alistavat? Mikä sitoo ja vie tilaa voimaannuttavasta tekemisestä?

Pysähtymällä pohtimaan edellä mainittuja on oivaltamiselle ja eteenpäin liikahtamiselle jonkinlaiset eväät – lähtökohdat. Kannattaa myös olla itselle armollinen ja hyväksyä se, että me kaikki ollaan inhimillisesti alttiita erilaisille houkutuksille ja laiskuudelle. Sen vastapainona on oppia sitkeyttä ja sinnikkyyttä – oppia olemaan kriittinen ja sanomaan ei – vahvistamaan minäpystyvyyttä. Uskoisin, että näillä eväillä olet myöskin vapaampi.

Niin ja itsemyötätunto ei ole laiskuutta. Eikä laiskuuden tarvitse olla riittämättömyyden tunnetta tai hallinnan puutetta. 

Voit myös kuunnella tekstin täällä.

 

Viiden pisteen pomppivan mielen hyödyntämisen taktiikka.

#22 VIIDEN PISTEEN POMPPIVAN MIELEN HYÖDYNTÄMISEN TAKTIIKKA

”Viiden pisteen pomppivan mielen hyödyntämisen taktiikka.”

Kuulostaa Tarantinon leffasta repäistyltä repliikiltä, mutta onkin sovellettu ajatus Graham Wallasin klassisesta 4-vaiheisesta luovan ajattelun mallista.

Mitä rohkeus saa aikaan?

#21 MITÄ ROHKEUS SAA AIKAAN?

Mitä rohkeus saa aikaan?

Kuvan oikeanpuoleinen nainen on kohta 90-vuotias äitini. Kävimme Berliinissä tapaamassa hänen ystäväänsä, jonka äiti on tavannut parikymppisenä ollessaan Lontoossa aupairina.

Lapset pulkkamäessä. Intoa. Intoa. Intoa!

#20 LAPSET PULKKAMÄESSÄ. INTOA. INTOA. INTOA!

Lapset pulkkamäessä! Ensilumen tultua lapset ottivat heti kiinni mahdollisuudesta laskea mäkeä, leikkiä ja iloita, vaikka lunta oli maassa muutama sentti. Aivan ihailtavaa hetkeen tarttumista, joka sai myöskin hymyn suupieleen.

Toivot ja sä lähdet, lähdet uuteen.

#19 TOIVOT JA SÄ LÄHDET, LÄHDET UUTEEN.

”Toivot, toivot ja sä lähdet, lähdet uuteen, uuteen” laulaa Pariisin Kevät. Niin, mutta toivotko vain ja et tee mitään?

Luin tuossa GramexPress-lehdestä Sanna Klementin ja Mikko Siltasen haastattelun, jossa Klementti toteaa ”mehän ollaankin niitä tekijäihmisiä”.

arvot

KUUNTELEMINEN.
LÄSNÄOLO.
AUTTAMINEN.

Copyright Old Soul / Teppo Haapasalo 2024. Kaikki oikeudet pidätetään. Verkkosivujen ulkoasu Teppo Haapasalo / Oldsoul / Powered by Bautomo. Valokuvat GRADIA valokuvauksen oppilaat 2022.