MIETTEITÄ

#5 PIRULLISIA ONGELMIA

PIRULLISIA ONGELMIA.

Oon jo tovin tässä pohtinut erilaisia ongelmallisia tilanteita ja jos ihan älyttömän karkeita ollaan niin niitä on kolmenlaisia: kesyjä, sotkusia ja pirullisia. Tiedän, että tämä on kammottava ja todella yksinkertaistava yleistys, mutta lopulta me ihmiset ymmärretään helpommin asioita jotka ovat yksinkertaisia.

Kuitenkaan pirullisten ongelmien ratkaiseminen ei ole yksinkertaista, mutta ratkaisujen taustalla on kuitenkin hienot seikat, kuten kuunteleminen ja toistemme ymmärtäminen sekä ryhmän voima. Joten eiköhän lähdetä matkaan.

Jos et ole törmännyt käsitteeseen pirulliset ongelmat (wicked problems), niin lie syytä hiukan avata tätä termiä. Karkeasti pirullinen ongelma sisältää Jeff Conklinin (2005) mukaan kuusi erilaista kohtaa:

1) Pirullisen ongelman voi ymmärtää vasta kun perehtyy sen asiayhteyteen ja sen oppii ymmärtämään vasta erilaisten ratkaisuehdotusten kautta.

2) Pirullisen ongelman ratkaisemisessa ei ole olemassa selkeää alkua tai loppua. Sen ratkaisemiseksi pyritään löytämään riittävän hyviä ratkaisuja olemassa olevien resurssien puitteissa.

3) Pirullisen ongelman ratkaisut eivät ole oikeita tai vääriä, vaan ne ovat joka parempia tai huonompia – tarpeeksi hyviä tai ei tarpeeksi hyviä.

4) Jokainen pirullinen ongelma on uniikki.

5) Jokainen ratkaisu pirulliseen ongelmaan toimii uniikisti ainoastaan oman ongelmansa kanssa.

6) Pirullisilla ongelmilla ei ole välttämättä lainkaan ratkaisuja, tai vastaavasti ratkaisuja saattaa olla runsaasti. On myös mahdollista, että osaa ratkaisuista ei tulla koskaan edes ajatelluksi.

(Conklin J. 2005. Dialogue Mapping: Building Shared Understanding of Wicked Problems. Wiley, New York.)

Millainen on kesy ongelma?

Kesykin ongelma voi olla pitkäkestoinen prosessi, vaikka onkin “kesy”. Kesyn ongelman ratkaisu on konkreettinen, vaikka matkalla voi olla edessä erilaisia haasteita ja ratkaistavia ongelmia, ja tämä on selkeä ero pirulliseen ongelmaan verrattuna. Kesy ongelma voi tulla eteen vaikka laivan rakentamisessa.

Valtamerilaivan rakentamiseen liittyy erilaisia vaiheita haasteineen. Suunnittelun haasteet, esimerkiksi sen suhteen mitkä erilaiset vaatimukset aluksen tulee täyttää ja mitä näiden ratkaisemiseksi on tehtävä? Kun tällaisia ongelmia tulee eteen, niin ne ovat kuitenkin ratkaistavissa olevia asioita. Ratkaisu voi perustua vaikka vain yhden ihmisen tietoon ja osaamiseen, jonka perusteella työn etenpäin vieminen on ratkaistu.

Pirullinen ongelma?

Kuten jo tuolla aiemmin vedettiin suuntaviivoja siitä millaisista elementeistä pirullinen ongelma rakentuu, niin seikat ovat tosiaankin pirullisia. Ne ovat myöskin ajassa jossa elämme pirullisia siinä mielessä, että olemme usein hyvin ratkaisukeskeisiä, mutta kuten todettua – välttämättä asiaan ei ole minkäänlaista ratkaisua ja sen hyväksyminen voi olla vaikeaa.

Jos nyt unohdamme tuon seikan, että asia voi olla ratkaisematon tai ratkaisu on usean valinnan kompromissi ja keskitymme siihen mikä pirullisten ongelmien ratkaisemisessa on merkittävää. Siihen Conklin löytää hienon näkökulman ja peräänkuuluttaa pirullisen ongelman ratkaisua kollektiivisen älykkyyden avulla.

Keskeisenä ajatuksena on, että tasapuolisesti varustautuneet ihmiset keskustelevat ongelmasta jonka piiriin ja siihen vaikuttamiseen he ovat oikeutettuja. Näin keskustelussa erilaiset yksilölliset mielipiteet pyritään liittämään yhteen. Tällöin yhteen liitetty mielipide on kehittyneempi kuin yksilölliset mielipiteet erikseen. Kollektiivinen älykkyys on luonnollinen ilmiö missä tahansa sosiaalisessa ryhmässä (Conklin 2005).

Mielestäni tämä on mitä hienoin lähtökohta toistemme kuuntelemisen, ymmärtämisen ja viestimisen oppimiseen. Tämä on myöskin Method Fubar -ajattelun taustalla, jossa yhdessä paneudutaan ihmisten kautta organisaatioista löytyviin voimavaroihin taikka haasteellisten asioiden ratkaisemiseen. Ihminen ja ihmiset, vuorovaikutus, viestintä, kommunikointi sekä näiden parantaminen ja vahvistaminen – ne ovat keskeiset elementit joita pöyhitään toiminnallisesti yhdessä.

Hektisessä ajassamme pysähdys on tärkeää. Pysähdys antaa aikaa miettiä ja sitten liikahtaa. Tällöin löytyy myös ajatuksia ja kenties jopa ratkaisuja – jopa pirullisiin ongelmiin.

Voit myös kuunnella tekstin täällä.

Älä koskaan poikkea Tieltä.

#43 ÄLÄ KOSKAA POIKKEA TIELTÄ

”Älä koskaan poikkea Tieltä.”
道を外れるな
”Dō o hazureru na”
on Miyamoto Musashin ”Dokkōdō” – “Yksinäisyyden tie” -teoksen kahdeskymmenesensimmäinen ja viimeinen sääntö.

“Tie” (dō) viittaa elämäämme koskevaan kokonaisvaltaiseen suuntaan.

Saatat hylätä kehosi, mutta älä koskaan hylkää kunniaasi.

#42 SAATAT HYLÄTÄ KEHOSI, MUTTA ÄLÄ KOSKAAN HYLKÄÄ KUNNIAASI

”Saatat hylätä kehosi, mutta älä koskaan hylkää kunniaasi.”
身を捨てても、名利を捨てるな
”Mi o sutetemo, myōri o suteru na”
on Miyamoto Musashin ”Dokkōdō” – “Yksinäisyyden tie” -teoksen kahdeskymmenes sääntö.

Ihmisarvo ja tekojemme seuraukset, niin työelämässä kuin elämässä yleensäkin.

Kunnioita Buddhaa ja jumalia, mutta älä odota heiltä apua.

#41 KUNNIOITA BUDDHAA JA JUMALIA, MUTTA ÄLÄ ODOTA HEILTÄ APUA

”Kunnioita Buddhaa ja jumalia, mutta älä odota heiltä apua.”
仏神を尊びて、頼み申すな
”Butsushin o tattobite, tanomi mōsu na”
on Miyamoto Musashin ”Dokkōdō” – “Yksinäisyyden tie” -teoksen yhdeksästoista sääntö.

Me uskomme eri syistä ja eri tavoilla. ”Haemme merkitystä elämään. Usko antaa elämälle syyn ja suunnan.”

Älä tavoittele omaisuutta tai maata vanhuuttasi varten.

#40 ÄLÄ TAVOITTELE OMAISUUTTA TAI MAATA VANHUUTTASI VARTEN

“Älä tavoittele omaisuutta tai maata vanhuuttasi varten.”
一生の間、老後のために財産や領地を求めるな
”Isshō no aida, rōgo no tame ni zaisan ya ryōchi o motomeru na”
on Miyamoto Musashin ”Dokkōdō” – “Yksinäisyyden tie” -teoksen kahdeksastoista sääntö.

Meillä Suomenniemellä on todella pitkä historia niukkuudesta.

arvot

KUUNTELEMINEN.
LÄSNÄOLO.
AUTTAMINEN.

Copyright Old Soul / Teppo Haapasalo 2024. Kaikki oikeudet pidätetään. Verkkosivujen ulkoasu Teppo Haapasalo / Oldsoul / Powered by Bautomo. Valokuvat GRADIA valokuvauksen oppilaat 2022.