MIETTEITÄ

#4 KUUNTELEMINEN JA LÄSNÄOLO

KUUNTELEMINEN JA LÄSNÄOLO.

Kuunteleminen on periaatteessa helppoa. Sen kun vaan on ja kuuntelee. Sitten vastaa jos kysytään tai kommentoi jos on jotain sanottavaa. Periaatteessa just noin, mutta tosi paljon muuta.

Tuossa aamupalan äärellä itsekseni istuessani rupesin selailemaan Youtubea ja jotenkin taas kerran ajauduin upean Tedeschi Trucks Bandin äärelle, ja törmäsin tähän versioon hienosta Midnight In Harlem -biisistä. Aiheeseen liittyen rupesin pohtimaan kappaleen alun soolo-osuutta ja toisen kuuntelemista sekä dialogia. Miten sitten joku biisi liittyy mitenkään kuunteluun? Siksi, koska musiikki on hyvä esimerkki kuuntelemisesta, keskustelusta sekä kokemisesta – tunteista.

Jos kyseistä kappaletta ajattelee esimerkkinä, niin alussa äänessä on kitaristi. Saksofonisti kuuntelee tarkasti mitä kitaristi kertoo ja hyppää kohta mukaan keskusteluun. Tästä lähtee käyntiin dialogi jossa molemmat reagoivat toistensa ilmaisuun ja lopulta koko ympäröivä “kuuntelijoiden joukko” eli bändi yhtyy mukaan “puhumaan”.

Musiikkiin liittyy aina kuunteleminen. On sitten ihan konkreettista musiikin kuuntelua, tai sitten soittamisessa tapahtuvaa orkesterin välistä dialogia. Soittaessa on kuunneltava mitä muut “kertovat”. Siksi se on yhtälailla dialogia siinä missä ihmisten välinen keskustelu.

Kuuntelemalla voit reagoida asioihin eri tavoin – kokea ne samanlaisina kuin henkilö joka asian sinulle kertoo. Tai voit tuoda esille oman näkökulmasi, joka voi olla uusi ja yllättävä, joka oletettavasti tuo mukanaan erilaisia reaktioita vastaanottajassa.

Kuunteleminen vai kuuleminen?

Luultavasti olet ollut tilanteessa, jossa olet kysynyt “Kuuntelitko mitä mä sanoin?” johon vastaus on “Kyllä mä kuulin.”. Meikäläisen mielestä kuuntelemisella ja kuulemisella on eroa – aikalailla paljon onkin. Pelkästään sanonta “kuulin puhuttavan” erottaa nämä toisistaan merkittävästi.

Kuunteleminen on läsnäoloa. Tämä on olennainen, kuuntelemiseen ehdottomasti liittyvä seikka. Mikäli vastaanottaja ei ole läsnä, niin on vaikeaa (mahdotonta) keskustella. Jos vanhempi ei ole läsnä ja kuuntele mitä lapsella on kerrottavaa tai kysyttävää, niin tällä on monenlaisia vaikutuksia. Kuuntelemisen ehdoton vaatimus on läsnäolo – ja se on myös kuuntelemisen täydellinen voimavara.

Kuuleminen taas on – kuulemista, johon ei välttämättä liity edes tilanteeseen liittyvää paikalla oloa – ohimennen kuultua.

Läsnäolo on merkittävää myös erilaisissa ihmisten välisissä tapaamisissa, koska se antaa mahdollisuuden havainnoida muiden reaktioita, ilmeitä ja eleitä joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia vaikkapa pohdittavan pulman ratkaisemisessa. Korealaisilla on käsite Nunchi, joka karkeasti voidaan käsittää sosiaaliseksi herkkyydeksi. Tämä tarkoittaa pohjimmiltaan sitä, että ihminen pystyy havaitsemaan toisten mielialat olemalla heidän lähellään sekä keskustelemalla heidän kanssaan. Luulisin, että olet ollut tilanteessa, jossa pelkästään olemalla läsnä olet pystynyt havainnoimaan tilanteessa olevat positiiviset pirskahdukset tai jännitteet.

Miksi siis tällaista pohdintaa? Näillä sivuilla olen julkisesti maininnut arvoni, jotka ovat kuunteleminen, läsnäolo ja auttaminen. Siksi tämä on asia jota pohdin oikeastaan päivittäin, koska se tuottaa itselle niin onnistumisen, kuin riittämättömyyden tunteita. Haluan tulla paremmaksi kuuntelijaksi sekä oppia olemaan paremmin läsnä. Tätä kautta haluan kehittää itseäni, jotta pystyn paremmin auttamaan muita.

Olen jo vuosia pohtinut ja puhunut muun muassa myyjän tärkeimmästä ominaisuudesta, joka on kuunteleminen. Kuuntelemalla ja olemalla läsnä, on mahdollista tehdä kauppaa. Silloin ei ole väliä onko myynti ratkaisukeskeisen palvelun tarjoamista, tai autokauppaa.

Tähän loppuun vielä paluu musiikin ja kuuntelemisen merkitykseen. Oma taustani, niin musiikkiterapian opinnoista, kuin lapsuudesta asti mukana kulkenut soittaminen, sekä musiikin kuluttaminen eri muodoissaan, on itselle luonnollinen lähtökohta pohtia ja tehdä asioita.

Merkittävin syy kuitenkin on se, että me koemme ja elämme tunteiden kautta – oli sitten musiikkia tai ei. 

Jouni Aavaluoma ja Kaija Oivamäki-Tähtinen ovat kirjoittaneet seuraavaa “Musiikin kautta voi löytää oman tunnetilansa ja sen avulla voi oppia ymmärtämään paremmin itseään ja muita ihmisiä. Musiikki lisää vuorovaikutusta ja saa aikaan mielihyvää. Musiikin on todettu myös rauhoittavan mieltä ja kehoa.” (Musiikkipsykoterapia. Teoksessa M.O. Huttunen & H. Kalska. Psykoterapiat. Porvoo: Bookwell Oy, 287- 292. Suomi.).

Mutta me haluamme myöskin puhua tunteistamme ja se yleensä jo auttaa. Siihen tarvitaan “vaan” kuuntelemista ja läsnäoloa – helppoa.

Voit myös kuunnella tekstin täällä.

Työelämän lempeä dominaattori

#15 TYÖELÄMÄN DOMINAATTORI

Tuli mieleen kenties ja varmaankin aivan älytön ajatus, että voiko työelämää tarkastella dominan (luit aivan oikein – juuri sellaisen dominan) näkökulmasta? Löytyisikö ajatuksesta jotain järkevää ja oikeasti käytäntöön vietävää, jolla voisi kehittää johtamistaitoja työelämässä?

Alkuun lie syytä pohtia muutamia näkökulmia, jotka liittyvät tässä asemassa olevaan rooliin, vaikka ajatus älytön onkin. Vai onko sittenkään?

Moniajoa, vai ohiajoa?

#14 MONIAJOA, VAI OHIAJOA?

Jos erilaisten päällekkäisten töiden ja tehtävien määrä sekä kerroksellisuus olisi tehon määrite, niin aika moni meistä niillä mittareilla on todella tehokas. Kolahtaako omalle kohdalle? Mikäli kohtuuton työmäärä ja työn käsikynkässä kulkeva aikapaine taas olisi ilmaistava jollakin sanalla, niin se olisi varmaan stressi.

Työperäiset psykososiaaliset riskit, joihin stressikin kuuluu, vaikuttavat merkittävästi organisaatioiden tuloksellisuuteen.

Sosiaalinen tärkeysjärjestys?

#13 SOSIAALINEN TÄRKEYSJÄRJESTYS?

Jokaisen tulisi tehdä jotain itselle tärkeää joka päivä. Tai pikemmin – tulee tehdä tärkeitä asioita itselle merkittävien ihmisten kanssa joka päivä. Mikä muu on merkittävää?

Mä en ole life-coach tai mindfullness valmentaja, mutta olen iän myötä oppinut nauttimaan yhä enemmän asioista joilla on itselleni merkitystä ja jotka tuottavat iloa. On toiminta sitten itsekseen touhuamista tai yhdessä tekemistä.

Voisimmeko tulla puolitiehen?

#12 VOIMMEKO TULLA PUOLITIEHEN?

Sivistyneessä yhteiskunnassa turvallisuus ja huolenpito kuuluu kaikkien oikeuksiin. Tämä koskee, niin henkistä, kuin fyysistä turvallisuutta. Mikäli joku ihminen on “heikommassa” asemassa, niin huolenpito on niiden vastuulla jotka ovat “paremmassa” asemassa. Onko siis joku arvokkaampi kuin toinen?

Tämä on vaivannut minua jo tovin ja koska kyseessä on ihmisten väliset suhteet, asenteet ja arvot, niin tämä on mielenkiintoinen asia.

Cliff Burtonin trumpettifarkut

#11 CLIFF BURTONIN TRUMPETTIFARKUT

Mitä helvettiä? Mitä tämä nyt tarkoittaa ja miten jonkun hevibasistin rötväleen farkut tähän liittyy? No, ajatushan lähti siitä, kun rupesin miettimään individualismia ja käsitettä influencer. Ensisijaisesti pohdinta heiluu tuon individualismin kentällä, mutta ehkä esimerkin kautta tuo vaikuttaja näkökulma raottuu myös. Ja miten individualismi liittyy mitenkään työnohjaukseen tai valmentamiseen?
No lähdetään nyt alkuun siitä, että kuka kumma on Cliff Burton?

Innostumisen pitovoima

#10 INNOSTUMISEN PITOVOIMA

Me ollaan varsin usein ystäväni ja kollegani Karin kanssa keskustellessa puhuttu siitä, että kun tehdään jotain asiakkaan rahoilla, niin sillä tulisi olla jonkinlainen pysyvä vaikutus ja mieluiten positiivinen sellainen. No niin varmaan kaikki näin ajattelevat – toivottavasti. Nyt viittaan erityisesti niihin tilanteisiin kun joukolla innostutaan ja saadaan ideoita. Kuitenkin arjen koittaessa nuo asiat, joista työpajassa tai retriitissä innostuttiin, valitettavan usein ja  nopeasti vaipuvat unholaan…

Tunteiden valta

#9 TUNTEIDEN VALTA(AKO)?

Juttelin yksitoista vuotiaan tyttäreni kanssa tunteista ja siitä miten oikeutettuja ne meille ovat. Keskusteltiin siitä miten omat tunteet ovat kritiikin yläpuolella, koska se mitä tunnet, sitä ei voi kukaan arvostella. Samaa asiaa pohdittiin työnohjaus asiakkaan kanssa, tai oikeastaan sitä miten tunteet vaikuttavat meihin ja meidän käyttäytymiseemme.
Oma kesä on mennyt hieman ristiriitaisissa merkeissä tunteiden ja tuntemisen osalta. Oli monenlaisia toiveita ja odotuksia, jotka joutuivat koetukselle.

Ihminen on laiska

#8 IHMINEN ON LAISKA…!?

Kova on otsikko ja aika tiukka väittämä. Mikä on laiskuutta? Voiko “laiskuus” olla itsestään ja ympäristöstään välittämistä? Milloin on hyvä olla laiska ja milloin ei? Tarkoittaako laiskuus totaalista pysähtymistä ja tekemättömyyttä? Vai onko se tila joka antaa mahdollisuuden jonkin asian suuremmoiselle oivaltamiselle? Nämä ovat kysymyksiä, joihin ei ole (ainakaan) oikeita tai vääriä vastauksia. Vastauksia ja näkökantoja varmaan kuinka paljon, joissa sopivuuden määrittänee tilanne.

Kunnioittaen toisiamme

#7 KUNNIOITTAEN TOISIAMME

Viime aikoina on tullut pohdittua, monestakin syystä, ihmisten kykyä huomioida toisia ihmisiä. Palaverit ovat kommunikaatiota, jossa lähtökohtana lie se, että huomioidaan kaikki läsnäolijat.
Eikö tämä koske yhtälailla erilaisia yhteydenpitovälineitä sähköpostista WhatsAppiin tai sosiaalisen median kanaviin? Kiireestä, ajanpuutteesta, näkemyseroista tai erimielisyyksistä huolimatta tulisi osata käyttäytyä, sekä huomioida muutkin kuin vain itsensä.

Haluatko olla vapaampi?

#6 HALUATKO OLLA VAPAAMPI?

Vauraus ja vapaus. Hyvinvointi ja ammattilaisuus. Nopeasti. Heti. Nyt! ovat niitä termejä, lupauksia ja unelmia, mitä sosiaalisen median kyltymättömästi ja aina valmiudessa oleva unelmatehdas tarjoaa meille päivittäin.

Erilaisia elämää ja tuloja parantavia viestejä tulvii algorytmien avittamina eri kanavista solkenaan. Erilaisia palveluita, koulutuksia tai uusia applikaatioita tarjoillaan helpottamaan elämäämme.

Pirullisia ongelmia.

#5 PIRULLISIA ONGELMIA

Oon jo tovin tässä pohtinut erilaisia ongelmallisia tilanteita ja jos ihan älyttömän karkeita ollaan niin niitä on kolmenlaisia: kesyjä, sotkusia ja pirullisia. Tiedän, että tämä on kammottava ja todella yksinkertaistava yleistys, mutta lopulta me ihmiset ymmärretään helpommin asioita jotka ovat yksinkertaisia.

Kuitenkaan pirullisten ongelmien ratkaiseminen ei ole yksinkertaista, mutta ratkaisujen taustalla on kuitenkin hienot seikat,

Kuunteleminen ja läsnäolo.

#4 KUUNTELEMINEN JA LÄSNÄOLO

Kuunteleminen on periaatteessa helppoa. Sen kun vaan on ja kuuntelee. Sitten vastaa jos kysytään tai kommentoi jos on jotain sanottavaa. Periaatteessa just noin, mutta tosi paljon muuta.

Kuuntelemalla voit reagoida asioihin eri tavoin – kokea ne samanlaisina kuin henkilö joka asian sinulle kertoo. Tai voit tuoda esille oman näkökulmasi, joka voi olla uusi ja yllättävä, joka oletettavasti tuo mukanaan erilaisia reaktioita vastaanottajassa.

Elämää ei voi elää muista varten.

#3 ELÄMÄÄ EI VOI ELÄÄ MUITA VARTEN.

Saattaa kuulostaa karulta, karkealta ja ehkä myös itsekkäältä, mutta on silti ihan ja hyvin oikeutettu ajatus.

Dokkodo on Miyamoto Musashin vuonna 1645 kirjoittama, lähimmälle oppilalleen antama ”ohjeistus”, joka on äärimmäinen kuvaus oman elämän – tai pikemminkin tien kulkemisesta. Se sisältää 21 ohjetta, joista osa on edelleen sovitettavissa oman elämän polulla matkaamiseen.

Heikkouden rohkeus.

#2 HEIKKOUDEN ROHKEUS.

Maailmassa jossa elämme menestyminen on asia jota palvotaan! Menestymistä on kyky toteuttaa ja tehdä mahdollisimman nopeasti sekä tehokkaasti asioita! “Näkemyksellisyys” ja “taito” tuoda asioita julki on eräs menestymisen tukipilareista! Arvosi määrittyy siis mahdollisesti siis sillä miten kykenevä ja tehokas olet suorittamaan asioita!

Hmmm….? Raakaa yleistystä, vaiko edes hivenen totuutta?

Haluan auttaa Sinua.

#1 HALUAN AUTTAA SINUA.

En tiedä onko tämä mikään Sinua kovasti eteenpäin puskeva kirjoitus – no ehkä kertoo enemmän minusta ja taustoista sekä syistä miksi ollaan tässä. Kai siinä jotain annettavaa on?

Erilaiset roolit työelämässä kohta neljänkymmenen vuoden ajalta, lehdenjakajasta tuottajaksi – työntekijästä yrittäjäksi, ovat antaneet mielestäni riittävästi perspektiiviä ja puhtia tarttua uusiin haasteisiin – ihan konkreettisesti.

arvot

KUUNTELEMINEN.
LÄSNÄOLO.
AUTTAMINEN.

Copyright Old Soul / Teppo Haapasalo 2024. Kaikki oikeudet pidätetään. Verkkosivujen ulkoasu Teppo Haapasalo / Oldsoul / Powered by Bautomo. Valokuvat GRADIA valokuvauksen oppilaat 2022.