#35 ÄLÄ TAVOITTELE HYVÄN RUOAN MAKUA

”Älä tavoittele hyvän ruoan makua.”

美味を求むるな
”Bimi o motomuru na”

on Miyamoto Musashin ”Dokkōdō” – “Yksinäisyyden tie” -teoksen kolmastoista sääntö.

Nyt meillä onkin mielenkiintoinen kulma työhön ja omaan jaksamiseen liittyen. Vaikka jo yksi viittaus ruokaan on tullut tehtyä, niin nyt joutuu katsomaan asiaa oikeasti ihan uudesta näkökulmasta.

Kun aihetta pilkkoo ja miettii mitä Musashi tarkoittaa, niin joutuu todella pohtimaan merkityksiä ja menemään laatikon ulkopuolelle – ja se on mielestäni kaiken tämän pohdinnan tärkein asia. Jatkuva mukavuusalueella ja ymmärrysalueella pomppiminen ei yleensä vie eteenpäin.

Työssä se voi tarkoittaa, että ”tämä maistuu (tuntuu) hyvälle, ei muuteta mitään”, joka toki on hyvä asia vaikka silloin kun ”kone rullaa” ja vaikuttaa työnkulkuun. Sitten kun tulee vastaan ongelmia tai tilanne jostain syystä muuttuu, niin olisiko kuitenkin syytä reagoida ja toimia?

Mikäli ongelmatilanteissa ei kyetä reagoimaan vaan: “pysytään mukavuusalueella”, “ei puututa vaikeuksiin” tai ”ei pilata hyvää fiilistä.” ollaan vaaralisilla vesillä.

Ehkä tämän Musashin esittämän ohjeen voisi tulkita viittaavan taipumuksiimme: halumme kiinnittyä tai hakea nautintoa ja pysyvyyttä itseisarvona.

Kenties työelämässä(kin) asiaa voi ajatella seuraavan ruokaisan viittauksen kautta: “Hyvä työ ei aina maistu hyvältä – mutta se ravitsee silti.”

Zen-traditiossa kehotetaan syömään tietoisesti mutta vailla kiinnittymistä – ei liian hyvää, ei liian huonoa. Ruokailussa korostuu siis tietoisuus, ei nautinto. Ehkä tämä ajatus liittyy myös okinawalaiseen ruokailuun liittyvään ohjeeseen ”syö vain 70% älä täytä itseäsi”, jossa tietoisuus ja tietynlainen pragmaattisuus ruokailuun on merkittävää.