UUSIMMAT JULKAISUT
25.11.2024
4.11.2024
1.11.2024
20.11.2023
YHTEYSTIEDOT
- OLDSOUL / ROTIA PRKL OY
- TEPPO HAAPASALO
- KAUPPAKATU 39
- 40100 JYVÄSKYLÄ
- Y-TUNNUS: 2858580-5
MIETTEITÄ
#11 CLIFF BURTONIN TRUMPETTIFARKUT
Mitä helvettiä? Mitä tämä nyt tarkoittaa ja miten jonkun hevibasistin rötväleen farkut tähän liittyy? No, ajatushan lähti siitä, kun rupesin miettimään individualismia ja käsitettä influencer. Ensisijaisesti pohdinta heiluu tuon individualismin kentällä, mutta ehkä esimerkin kautta tuo vaikuttaja näkökulma raottuu myös. Ja miten individualismi liittyy mitenkään työnohjaukseen tai valmentamiseen?
No lähdetään nyt alkuun siitä, että kuka kumma on Cliff Burton? Clifford Lee Burton on edesmennyt Metallica-yhtyeen basisti, joka kuoli vain 24-vuotiaana ja varsin traagisesti Ruotsissa auto-onnettomuudessa 27.9.1986. Ennen kuolemaansa hän ehti esiintyä Metallican jäsenenä kolmella levyllä ja oli merkittävä vaikuttaja yhtyeen sävellysten taustalla, olematta “varsinainen” pääsäveltäjä. Hän oli myös hyvin näkyvästi yhtyeen “erikoiskaveri”, jonka persoona ja taidot ovat jättäneet todella suuren jäljen historiankirjoihin.
Kun yhtyeen muut jäsenet pukeutuivat “genren-sääntöjen” mukaisesti nahkatakkeihin, kireisiin stretch-farkkuihin ja valkoisiin varsilenkkareihin, niin nuori Cliff näytti suoraan 70-luvulta tuodulta aikamatkaajalta. Farkkutakki, trumpettifarkut ja tukka kuin Lynyrd Skynyrd kitaristi Allen Collinsilla. Kaverin individualismista kertoo myöskin tarina, kun yhtye halusi Cliffin basistikseen. San Franciscolainen sanoi eteläisen Kalifornian pojille, että ookoo hän voi liittyä bändiin, mutta hän ei muuta Los Angelesiin. No bändi muutti siis San Franciscoon. Kertonee siis jotain? Mutta miten tämä nyt sitten lopulta liittyy millään tavalla individualismiin?
Olen tässä viime aikoina miettinyt individualismia, jota tästä lähtien kutsuttakoon tässä kirjoituksessa yksilöllisyydeksi, työnohjaaja persoonan näkökulmasta. Työnohjaus, valmentaminen, mentorointi tai konsultointi ovat henkilölähtöistä sekä henkilökohtaista toimintaa. Vaikka työnohjauksessa ollaan asiakkaan asioiden äärellä, niin silti työnohjaajan persoonalla on merkitystä. Miksi?
Koska me olemme erilaisia. Toiset ovat nopeita liikkeissään ja toiset taas tarvitsevat aikaa pohtia asioita. Jos edellä mainittua todella karkeaa yleistystä käytetään, niin myös työnohjaajat ovat erilaisia niin persoonaltaan, kuin työmenetelmiltään. Toiset rauhallisempia, toiset vikkelämmin ratkaisukeskeisiä. Tämän vuoksi ohjattavalle joku työnohjaaja sopii paremmin kuin toinen. Tuo ei taas tarkoita sitä, että joku olisi parempi tai huonompi, mutta persoona tuo eroja.
Mä uskon siihen, että Suomessa työnohjauskoulutuksen saaneet ihmiset ovat hyviä ammatissaan ammatillisesti katsottuna. Ne erot muodostuvat sitten persoonien tai jonkin tietyn “osaamisalan” kautta. Joskus on hyvä, että ohjaaja on perillä tietyn ammatin käytännöstä, mutta joskus taas se, että työnohjaaja ei ole ole mitenkään perillä toimialasta voi olla se rikkaus.
Takaisin yksilöllisyyteen. Mä olen jotenkin usein kokenut, että olen “outolintu” ja jopa kenties ulkopuolinen. Ei silti ole ollut tarvetta todistella, jollain itselle ei tyypillisellä tai oudolla tavalla, jollekin jotain. Uskon yhä – ja näin olen aina uskonut, että toisia kunnioittamalla ja heitä kuuntelemalla saa aikaiseksi hyvää. Se ei poista minusta yksilöllisyyttä, eikä myöskään tee minusta jotenkin erilaista tai erityistä.
Vaikka tässä jauhan yksilöllisyydestä, niin ei kaikkien tarvitse olla älyttömän yksilöllisiä. Jotenkin koko asia (individualismi) on saanut nykyisin sellaiset ihmeelliset mittasuhteet ja mielikuvan, että kaikkien tulisi olla jotenkin korostetun persoonallisia. Kuitenkin suurin osa meistä hakee vaikka vaatteensa samoista kaupoista ja kampaavat tukkansa jonkin vallitsevan trendin mukaan.
Yksilöllisyydessä tärkeintä on itsetunto ja se, että tunnet olosi hyväksytyksi, ensin itsesi kanssa ja sitten vasta muiden. Toisten ihmisten kunnioittaminen on yksilöllisyyttä. Silloin kun kunnioitat muita, se tukee sitä seikkaa, että kunnioitat muiden erilaisuutta ja yksilöllisyyttä – et siis tuomitse. Ja kun kuuntelet ja olet läsnä se vahvistaa niin ympäristösi käsitystä Sinusta persoonana, johon voi luottaa. Samalla itsetuntosi ja yksilöllisyytesi vahvistuu.
Omalla kohdalla, kun ammatillisesti miettii, niin yksi tärkeä erottautumisen kohta on ollut yrittäjyys. Kun rupesin pohtimaan kenelle voisin todella olla hyödyksi, niin rupesin pohtimaan vertaisia ihmisiä ja syntyi yrittäjän työnohjaus ja yrityksen työnohjaus, joiden kautta olen onnistunut tavoittamaan asiakkaita. Niin ja noh, myös nämä omat verkkosivut sisältöineen ovat herättäneet kiinnostusta persoonallisuudellaan. Näin kommentoi eräs asiakas ”Googlettamalla ”työnohjaus yrittäjälle” löytyi sinun yrityksesi nettisivujen linkki. Yrityksen nimi vaikutti mielenkiintoiselta ja erottautuvalta, niin siksi linkkasin sen auki ja yrityksesi nettisivut puhuttelivat.”
Vielä jos muutaman sanasen sanoo yksilöllisyydestä. Olemalla yksilöllinen ei tarvitse olla ekstrovertti, jokaisen tilanteen haltuun suvereenisti ottava ihminen. Yksilöllisyys syntyy omasta varmuudesta ja se on asia mitä kannattaa koittaa kehittää. Koska tarinat ovat hyviä, niin kerron tähän yhden sellaisen, koska se liittyy aiheeseen.
Vuosia sitten olin levykaupassa töissä ja meillä kaupassa vieraili yksi nuori tyttö. Hän oli aina voimakkaasti gootti-tyylisesti meikattu. Hän oli hyvin hiljainen ja kyseli paljon, mutta todella varovaisesti sekä hiljaisella äänellä. Välillä kysymykset olivat ”erikoisia” ja se herätti itsessä huomiota, että kuka tämä nuori neito mahtaa olla? Ja tässä tytössä on jotain kummallisen vaikuttavaa. Tyttö oli Sofi Oksanen. Se miten tuosta hennosta ja varovaisesta – jopa pelokkaasta nuoresta tytöstä on tullut maamme yksi menestyksellisimmistä kirjalijoista on osoitus siitä, että olemalla oma itsesi, meistä kaikista tulee merkittäviä. Eikä sitä tarvitse mitata menestyksellä, vaan sillä miten itse voit ja koet itsesi sekä ympäristösi.
Nyt on ollut kyllä helvetin monimutkainen aihe, ja omat ajatuksetkin laukkaa sinne ja tänne. Varmaan se mitä kiteytetysti haluan sanoa, liittyy jotenkin hyvään itsetuntoon ja toisten kunnioittamiseen. Niiden kautta on mahdollista olla yksilöllinen.
Ai niin se vaikuttaja aspekti. Tee hyvin. Tutki ja kehitä itseäsi. Ota vastaan myös kritiikki. Silloin voit vaikuttaa itsesi kautta ympäristöösi. Jossain tilanteissa vaikuttaminen on myös suvereenia tietyn asian hallintaa tai ymmärtämistä, jonka kautta muut kiinnostuvat ja innostuvat kehittämään itseään.
Mukavaa syksyn jatkoa!
Voit myös kuunnella tekstin täältä.
#20 LAPSET PULKKAMÄESSÄ. INTOA. INTOA. INTOA!
Lapset pulkkamäessä! Ensilumen tultua lapset ottivat heti kiinni mahdollisuudesta laskea mäkeä, leikkiä ja iloita, vaikka lunta oli maassa muutama sentti. Aivan ihailtavaa hetkeen tarttumista, joka sai myöskin hymyn suupieleen.
27.11.2024
#19 TOIVOT JA SÄ LÄHDET, LÄHDET UUTEEN.
”Toivot, toivot ja sä lähdet, lähdet uuteen, uuteen” laulaa Pariisin Kevät. Niin, mutta toivotko vain ja et tee mitään?
Luin tuossa GramexPress-lehdestä Sanna Klementin ja Mikko Siltasen haastattelun, jossa Klementti toteaa ”mehän ollaankin niitä tekijäihmisiä”.
25.11.2024
#18 ELÄMÄ ON ELETTÄVÄ. TEE SE MIELUISASTI.
Pitkä viikonloppu lasten kanssa on kääntynyt takaisin arkeen. Tunne lasten lähdön jälkeen on jälleen kerran ontto, riittämätön, haparoiva ja tyly.
Syynä mainittuihin tunteisiin ei ole väsyminen ja yhdessä touhuaminen, vaan etävanhemman valtava kaipaus lapsiin. ”Onneksi” voi kompata sanontaa ”lapset ovat vain lainassa” – se lohduttaa hieman.
8.11.2024
#17 MIKSI KORJATA, KUN VOI OSTAA UUDEN?
Niinpä. Kysymys on nykyisin harmittavan yleinen näkemys. Onneksi ei aina ja ei aina tartte ostaa uutta.
Juttelin tuossa tuttuni kanssa nuorista ja heidän käyttäytymisestään. Siellä kun on olemassa sellaista kierrätysajattelua, eikä kaiken pidä olla uusinta uutta. On myös sitä, että ostetaan laadukaampaa ja se käytetään aivan loppuun asti. Me likes! Sittenhän on olemassa vehkeitä…
4.11.2024
#16 MÄÄRÄLLINEN VAI LAADULLINEN?
1+1=2
2-1=1
1×1=1
1:1=1
Laskeminen on helppoa ja asioiden laittaminen numeroina exceliin myös. Mitä isommista numeroista on kyse, niin sitä hienommalta tai pahemmalta näyttää. Isojen lukujen perusteella on helppoa ja hyvä perustella myös isoja päätöksiä…mutta, onko se laadullista?
1.11.2024
#15 TYÖELÄMÄN DOMINAATTORI
Tuli mieleen kenties ja varmaankin aivan älytön ajatus, että voiko työelämää tarkastella dominan (luit aivan oikein – juuri sellaisen dominan) näkökulmasta? Löytyisikö ajatuksesta jotain järkevää ja oikeasti käytäntöön vietävää, jolla voisi kehittää johtamistaitoja työelämässä?
Alkuun lie syytä pohtia muutamia näkökulmia, jotka liittyvät tässä asemassa olevaan rooliin, vaikka ajatus älytön onkin. Vai onko sittenkään?
20.11.2023
#14 MONIAJOA, VAI OHIAJOA?
Jos erilaisten päällekkäisten töiden ja tehtävien määrä sekä kerroksellisuus olisi tehon määrite, niin aika moni meistä niillä mittareilla on todella tehokas. Kolahtaako omalle kohdalle? Mikäli kohtuuton työmäärä ja työn käsikynkässä kulkeva aikapaine taas olisi ilmaistava jollakin sanalla, niin se olisi varmaan stressi.
Työperäiset psykososiaaliset riskit, joihin stressikin kuuluu, vaikuttavat merkittävästi organisaatioiden tuloksellisuuteen.
20.10.2023
#13 SOSIAALINEN TÄRKEYSJÄRJESTYS?
Jokaisen tulisi tehdä jotain itselle tärkeää joka päivä. Tai pikemmin – tulee tehdä tärkeitä asioita itselle merkittävien ihmisten kanssa joka päivä. Mikä muu on merkittävää?
Mä en ole life-coach tai mindfullness valmentaja, mutta olen iän myötä oppinut nauttimaan yhä enemmän asioista joilla on itselleni merkitystä ja jotka tuottavat iloa. On toiminta sitten itsekseen touhuamista tai yhdessä tekemistä.
9.10.2023
#12 VOIMMEKO TULLA PUOLITIEHEN?
Sivistyneessä yhteiskunnassa turvallisuus ja huolenpito kuuluu kaikkien oikeuksiin. Tämä koskee, niin henkistä, kuin fyysistä turvallisuutta. Mikäli joku ihminen on “heikommassa” asemassa, niin huolenpito on niiden vastuulla jotka ovat “paremmassa” asemassa. Onko siis joku arvokkaampi kuin toinen?
Tämä on vaivannut minua jo tovin ja koska kyseessä on ihmisten väliset suhteet, asenteet ja arvot, niin tämä on mielenkiintoinen asia.
11.9.2023
#11 CLIFF BURTONIN TRUMPETTIFARKUT
Mitä helvettiä? Mitä tämä nyt tarkoittaa ja miten jonkun hevibasistin rötväleen farkut tähän liittyy? No, ajatushan lähti siitä, kun rupesin miettimään individualismia ja käsitettä influencer. Ensisijaisesti pohdinta heiluu tuon individualismin kentällä, mutta ehkä esimerkin kautta tuo vaikuttaja näkökulma raottuu myös. Ja miten individualismi liittyy mitenkään työnohjaukseen tai valmentamiseen?
No lähdetään nyt alkuun siitä, että kuka kumma on Cliff Burton?
30.9.2022
#10 INNOSTUMISEN PITOVOIMA
Me ollaan varsin usein ystäväni ja kollegani Karin kanssa keskustellessa puhuttu siitä, että kun tehdään jotain asiakkaan rahoilla, niin sillä tulisi olla jonkinlainen pysyvä vaikutus ja mieluiten positiivinen sellainen. No niin varmaan kaikki näin ajattelevat – toivottavasti. Nyt viittaan erityisesti niihin tilanteisiin kun joukolla innostutaan ja saadaan ideoita. Kuitenkin arjen koittaessa nuo asiat, joista työpajassa tai retriitissä innostuttiin, valitettavan usein ja nopeasti vaipuvat unholaan…
8.9.2022
#9 TUNTEIDEN VALTA(AKO)?
Juttelin yksitoista vuotiaan tyttäreni kanssa tunteista ja siitä miten oikeutettuja ne meille ovat. Keskusteltiin siitä miten omat tunteet ovat kritiikin yläpuolella, koska se mitä tunnet, sitä ei voi kukaan arvostella. Samaa asiaa pohdittiin työnohjaus asiakkaan kanssa, tai oikeastaan sitä miten tunteet vaikuttavat meihin ja meidän käyttäytymiseemme.
Oma kesä on mennyt hieman ristiriitaisissa merkeissä tunteiden ja tuntemisen osalta. Oli monenlaisia toiveita ja odotuksia, jotka joutuivat koetukselle.
9.8.2022
#8 IHMINEN ON LAISKA…!?
Kova on otsikko ja aika tiukka väittämä. Mikä on laiskuutta? Voiko “laiskuus” olla itsestään ja ympäristöstään välittämistä? Milloin on hyvä olla laiska ja milloin ei? Tarkoittaako laiskuus totaalista pysähtymistä ja tekemättömyyttä? Vai onko se tila joka antaa mahdollisuuden jonkin asian suuremmoiselle oivaltamiselle? Nämä ovat kysymyksiä, joihin ei ole (ainakaan) oikeita tai vääriä vastauksia. Vastauksia ja näkökantoja varmaan kuinka paljon, joissa sopivuuden määrittänee tilanne.
17.6.2022
#7 KUNNIOITTAEN TOISIAMME
Viime aikoina on tullut pohdittua, monestakin syystä, ihmisten kykyä huomioida toisia ihmisiä. Palaverit ovat kommunikaatiota, jossa lähtökohtana lie se, että huomioidaan kaikki läsnäolijat.
Eikö tämä koske yhtälailla erilaisia yhteydenpitovälineitä sähköpostista WhatsAppiin tai sosiaalisen median kanaviin? Kiireestä, ajanpuutteesta, näkemyseroista tai erimielisyyksistä huolimatta tulisi osata käyttäytyä, sekä huomioida muutkin kuin vain itsensä.
28.4.2022
#6 HALUATKO OLLA VAPAAMPI?
Vauraus ja vapaus. Hyvinvointi ja ammattilaisuus. Nopeasti. Heti. Nyt! ovat niitä termejä, lupauksia ja unelmia, mitä sosiaalisen median kyltymättömästi ja aina valmiudessa oleva unelmatehdas tarjoaa meille päivittäin.
Erilaisia elämää ja tuloja parantavia viestejä tulvii algorytmien avittamina eri kanavista solkenaan. Erilaisia palveluita, koulutuksia tai uusia applikaatioita tarjoillaan helpottamaan elämäämme.
19.4.2022
#5 PIRULLISIA ONGELMIA
Oon jo tovin tässä pohtinut erilaisia ongelmallisia tilanteita ja jos ihan älyttömän karkeita ollaan niin niitä on kolmenlaisia: kesyjä, sotkusia ja pirullisia. Tiedän, että tämä on kammottava ja todella yksinkertaistava yleistys, mutta lopulta me ihmiset ymmärretään helpommin asioita jotka ovat yksinkertaisia.
Kuitenkaan pirullisten ongelmien ratkaiseminen ei ole yksinkertaista, mutta ratkaisujen taustalla on kuitenkin hienot seikat,
15.3.2022
#4 KUUNTELEMINEN JA LÄSNÄOLO
Kuunteleminen on periaatteessa helppoa. Sen kun vaan on ja kuuntelee. Sitten vastaa jos kysytään tai kommentoi jos on jotain sanottavaa. Periaatteessa just noin, mutta tosi paljon muuta.
Kuuntelemalla voit reagoida asioihin eri tavoin – kokea ne samanlaisina kuin henkilö joka asian sinulle kertoo. Tai voit tuoda esille oman näkökulmasi, joka voi olla uusi ja yllättävä, joka oletettavasti tuo mukanaan erilaisia reaktioita vastaanottajassa.
8.3.2022
#3 ELÄMÄÄ EI VOI ELÄÄ MUITA VARTEN
Saattaa kuulostaa karulta, karkealta ja ehkä myös itsekkäältä, mutta on silti ihan ja hyvin oikeutettu ajatus.
Dokkodo on Miyamoto Musashin vuonna 1645 kirjoittama, lähimmälle oppilalleen antama ”ohjeistus”, joka on äärimmäinen kuvaus oman elämän – tai pikemminkin tien kulkemisesta. Se sisältää 21 ohjetta, joista osa on edelleen sovitettavissa oman elämän polulla matkaamiseen.
4.3.2022
#2 HEIKKOUDEN ROHKEUS
Maailmassa jossa elämme menestyminen on asia jota palvotaan! Menestymistä on kyky toteuttaa ja tehdä mahdollisimman nopeasti sekä tehokkaasti asioita! “Näkemyksellisyys” ja “taito” tuoda asioita julki on eräs menestymisen tukipilareista! Arvosi määrittyy siis mahdollisesti siis sillä miten kykenevä ja tehokas olet suorittamaan asioita!
Hmmm….? Raakaa yleistystä, vaiko edes hivenen totuutta?
28.2.2022
#1 HALUAN AUTTAA SINUA
En tiedä onko tämä mikään Sinua kovasti eteenpäin puskeva kirjoitus – no ehkä kertoo enemmän minusta ja taustoista sekä syistä miksi ollaan tässä. Kai siinä jotain annettavaa on?
Erilaiset roolit työelämässä kohta neljänkymmenen vuoden ajalta, lehdenjakajasta tuottajaksi – työntekijästä yrittäjäksi, ovat antaneet mielestäni riittävästi perspektiiviä ja puhtia tarttua uusiin haasteisiin – ihan konkreettisesti.
23.2.2022
