MIETTEITÄ

#15 TYÖELÄMÄN DOMINAATTORI

Tuli mieleen kenties ja varmaan, aivan älytön ajatus, että voiko työelämää tarkastella dominan näkökulmasta? Löytyisikö ajatuksesta jotain järkevää ja oikeasti käytäntöön vietävää, jolla voisi kehittää johtamistaitoja työelämässä?

Alkuun lie syytä pohtia muutamia näkökulmia, jotka kiinnittyvät dominan roolista työelämään,

  • Päätöksentekokyky. Dominan roolissa henkilöllä on merkittävä tilanteen hallinta ja nopea päätöksentekokyky. Kuinka hyvä johtaja näyttää kykynsä ottaa vastuuta, ja varmistaa tilanteeseen sopivan parhaan mahdollisen päätöksenteon taitonsa, hankalissakin tilanteissa?
  • Johtamistyyli. Domina osoittaa määrätietoisuutta ja itseluottamusta. Miten tämä näkyy positiivisesti johtajuudessa ja rohkeudessa työympäristössä?
  • Kommunikaatio. Domina osaa asettaa selkeät rajat ja kommunikoida odotukset selvästi. Miten tätä voi hyödyntää tiimityössä ja projektien hallinnassa?
  • Empatia ja tunneäly. Vaikka domina hallitsee tilanteen, hän on myös tietoinen kumppaninsa tarpeista ja rajoista. Tämä korostaa empatian ja tunneälyn tärkeyttä johtamisessa.

Vaikka konteksti on täysin erilainen kuin työelämä, niin voimmeko mahdollisesti löytää sieltä elementtejä, jotka voisivat inspiroida johtamistaitoja ja kehittää vuorovaikutusta työpaikalla? Tärkeää on kuitenkin sovittaa nämä opit ja ominaisuudet työympäristöön sopivalla ja kunnioittavalla tavalla.

Miten nämä ajatukset sitten voidaan kääntää inspiraatioksi työelämässä? Miten johtaja on henkilö joka ei määrää ja komenna? Kuinka hän toimii mentorin tai valmentajan roolissa, joka auttaa ihmisiä löytämään uusia näkökulmia ja kehittämään itseään työssään? Mitä siis tarvitaan ja miten toimitaan? Ehkä seuraavaa,

  • Empatia, jolloin määrittelyn ja määräämisen sijaan kyky olla empaattinen ja ymmärtävä nousee tärkeään rooliin. Tällöin johtajan rooli on valmentava ja mentoroiva, jonka kautta autetaan työntekijää löytämään uusia näkökulmia. Johtaja toimii työntekijän tukena, joka ymmärtää henkilön tarpeita ja auttaa heitä löytämään omia vahvuuksiaan.
  • Valmentava ohjaaja auttaa työntekijöitä kehittämään omia taitojaan ja löytämään uusia tapoja lähestyä työtehtäviä.
  • Avoin keskusteluilmapiiri. Sen sijaan, että työympäristöä määrittää dominoiva kulttuuri, niin työympäristöön luodaan avoimen keskustelun ilmapiiri, jossa uudet ja erilaiset ideat sekä näkökulmat ovat tervetulleita.

Näin kun asiaa ajattelee, niin dominan roolin voi kääntää inspiroivaksi mentoriksi, joka auttaa työntekijöitä löytämään uusia tapoja ajatella ja toimia työssään – kunnioittaen samalla jokaisen yksilöllisiä tarpeita ja vahvuuksia. Tämähän kuulostaa ihan omalta rooliltani työelämän lempeänä dominaattorina. Sitähän työnohjaus, valmentaminen, coaching ja mentorointi on – kunnioittavaa hoksauttamista.

Axel Fredenholm kirjoittaa kirjassaan Näin olen kuullut seuraavasti: “On niitä (ihmisiä) joiden kasvu on jo varhain pysähtynyt. Mikään uusi ei kiinnosta heitä. He kulkevat pitkin niin syviä tien uria, että on mahdotonta päästä niistä pois. Eivätkä uudet kysymykset, eivätkä nykyaikaiset katsomukset kiinnosta heitä. Heidän sielunsa on solunut suvantoon ja he ovat vanhentuneet ennen aikojaan. Kun ihminen on lakannut kehittymästä, hän on vanha, mutta niin kauan kun hän kehittyy, hän on nuori. Pysähtyminen on ensimmäinen ja vaarallisin vanhenemisen merkki.”. Hän kysyy perään seuraavaa: “Salli minun kysyä, voiko ajatella jotakin vielä pelottavampaa kuin pysähtyminen kohtaan, missä kehitys pysähtyy, paikkaan mihin sinun on jäätävä, koska et voi mennä edemmäksi etkä oppia lisää?”.

Tuo kysymys on sellainen, mitä meidän jokaisen olisi mielestäni hyvä pohtia. Olisi hyvä pysähtyä välillä pohtimaan kehitynkö vai en? Toistanko samoja asioita vai löydänkö uusia näkökulmia? Fredenholmin viittaus vanhoihin jumittuneina ja nuoriin kehittyvinä on toki kärjistävää, mutta se on myöskin havainnollistavaa. En sano, että meidän tulisi jatkuvasti olla hereillä ja tutkia itseämme, mutta itsensä kehittämisen ja kehittymisen äärelle on hyvä pysähtyä – ainakin välillä. Se on kysymys, jota itse pysähdyn pohtimaan aika-ajoin. 

Meille on luonnollista tukeutua rutiineihin, koska ne tuovat meille turvaa. Kuitenkaan saman kaavan toistaminen ei ole kehittymisen vinkkelistä antoisaa. James Clear pohtii itsensä kehittämistä kirjassaan Pura rutiinit atomeiksi seuraavasti “Uudet identiteetit vaativat uutta todistusaineistoa. Jos jatkat samojen äänien antamista kerrasta toiseen, saat samoja tuloksia, joita olet aina aiemminkin saanut. Jos mikään ei muutu, niin mikään ei tulevaisuudessakaan muutu. Kyse on yksinkertaisesta kaksivaiheisesta prosessista,

  • Päätä millainen ihminen haluat olla.
  • Todista se itsellesi pienten voittojen avulla.

Miten sitten dominan rooli tosiaan liittyy aiheeseen? Tai mitä koitan äskeisillä lainauksilla ja viittauksilla kertoa? Se, että vain Sinä päätät millainen ihminen haluat olla on tärkeää. En voi, enkä halua – enkä kykene – sanoa millainen Sinun tulisi olla. Se ei ole mahdollista edes työnohjauksen tai valmennuksen ajatus- tai toimintamallissa. Vain Sinä olet kykenevä muutokseen, jos haluat. Myös se miten suhtaudut elämään ja asioihin on oleellista, kun haluat muutoksia. Rinnastus dominointiin voi olla todella kaukaa haettu, mutta se sisältää mahdollisuuden tarkastella asioita aivan erilaisesta ja kenties jopa odottamattomasta, sekä kummasta näkökulmasta. Mitä erikoinen näkökulma voi tarjota? 

Joskus on myös niin, että mukaan tarvitaan kumppani, joka herättelee noita näkökulmia. Kysynkin loppuun, että voisinko minä auttaa Sinua? Tarvitsetko kumppanin matkalle olla parempi yrittäjä, työnantaja, esihenkilö tai johtaja

Voit myös kuunnella tekstin täältä

PS. Täysillä Päätyyn! on uusi yrittäjille ja johtohenkilöille kunkin tarpeen mukaan rakennettu työnohjaus ja valmennus kokonaisuus. Lue täältä lisää mistä on kyse. Terveisin työelämän lempeä dominaattori, Teppo.

Työelämän lempeä dominaattori

#15 TYÖELÄMÄN DOMINAATTORI

Tuli mieleen kenties ja varmaankin aivan älytön ajatus, että voiko työelämää tarkastella dominan (luit aivan oikein – juuri sellaisen dominan) näkökulmasta? Löytyisikö ajatuksesta jotain järkevää ja oikeasti käytäntöön vietävää, jolla voisi kehittää johtamistaitoja työelämässä?

Alkuun lie syytä pohtia muutamia näkökulmia, jotka liittyvät tässä asemassa olevaan rooliin, vaikka ajatus älytön onkin. Vai onko sittenkään?

Moniajoa, vai ohiajoa?

#14 MONIAJOA, VAI OHIAJOA?

Jos erilaisten päällekkäisten töiden ja tehtävien määrä sekä kerroksellisuus olisi tehon määrite, niin aika moni meistä niillä mittareilla on todella tehokas. Kolahtaako omalle kohdalle? Mikäli kohtuuton työmäärä ja työn käsikynkässä kulkeva aikapaine taas olisi ilmaistava jollakin sanalla, niin se olisi varmaan stressi.

Työperäiset psykososiaaliset riskit, joihin stressikin kuuluu, vaikuttavat merkittävästi organisaatioiden tuloksellisuuteen.

Sosiaalinen tärkeysjärjestys?

#13 SOSIAALINEN TÄRKEYSJÄRJESTYS?

Jokaisen tulisi tehdä jotain itselle tärkeää joka päivä. Tai pikemmin – tulee tehdä tärkeitä asioita itselle merkittävien ihmisten kanssa joka päivä. Mikä muu on merkittävää?

Mä en ole life-coach tai mindfullness valmentaja, mutta olen iän myötä oppinut nauttimaan yhä enemmän asioista joilla on itselleni merkitystä ja jotka tuottavat iloa. On toiminta sitten itsekseen touhuamista tai yhdessä tekemistä.

Voisimmeko tulla puolitiehen?

#12 VOIMMEKO TULLA PUOLITIEHEN?

Sivistyneessä yhteiskunnassa turvallisuus ja huolenpito kuuluu kaikkien oikeuksiin. Tämä koskee, niin henkistä, kuin fyysistä turvallisuutta. Mikäli joku ihminen on “heikommassa” asemassa, niin huolenpito on niiden vastuulla jotka ovat “paremmassa” asemassa. Onko siis joku arvokkaampi kuin toinen?

Tämä on vaivannut minua jo tovin ja koska kyseessä on ihmisten väliset suhteet, asenteet ja arvot, niin tämä on mielenkiintoinen asia.

Cliff Burtonin trumpettifarkut

#11 CLIFF BURTONIN TRUMPETTIFARKUT

Mitä helvettiä? Mitä tämä nyt tarkoittaa ja miten jonkun hevibasistin rötväleen farkut tähän liittyy? No, ajatushan lähti siitä, kun rupesin miettimään individualismia ja käsitettä influencer. Ensisijaisesti pohdinta heiluu tuon individualismin kentällä, mutta ehkä esimerkin kautta tuo vaikuttaja näkökulma raottuu myös. Ja miten individualismi liittyy mitenkään työnohjaukseen tai valmentamiseen?
No lähdetään nyt alkuun siitä, että kuka kumma on Cliff Burton?

Innostumisen pitovoima

#10 INNOSTUMISEN PITOVOIMA

Me ollaan varsin usein ystäväni ja kollegani Karin kanssa keskustellessa puhuttu siitä, että kun tehdään jotain asiakkaan rahoilla, niin sillä tulisi olla jonkinlainen pysyvä vaikutus ja mieluiten positiivinen sellainen. No niin varmaan kaikki näin ajattelevat – toivottavasti. Nyt viittaan erityisesti niihin tilanteisiin kun joukolla innostutaan ja saadaan ideoita. Kuitenkin arjen koittaessa nuo asiat, joista työpajassa tai retriitissä innostuttiin, valitettavan usein ja  nopeasti vaipuvat unholaan…

Tunteiden valta

#9 TUNTEIDEN VALTA(AKO)?

Juttelin yksitoista vuotiaan tyttäreni kanssa tunteista ja siitä miten oikeutettuja ne meille ovat. Keskusteltiin siitä miten omat tunteet ovat kritiikin yläpuolella, koska se mitä tunnet, sitä ei voi kukaan arvostella. Samaa asiaa pohdittiin työnohjaus asiakkaan kanssa, tai oikeastaan sitä miten tunteet vaikuttavat meihin ja meidän käyttäytymiseemme.
Oma kesä on mennyt hieman ristiriitaisissa merkeissä tunteiden ja tuntemisen osalta. Oli monenlaisia toiveita ja odotuksia, jotka joutuivat koetukselle.

Ihminen on laiska

#8 IHMINEN ON LAISKA…!?

Kova on otsikko ja aika tiukka väittämä. Mikä on laiskuutta? Voiko “laiskuus” olla itsestään ja ympäristöstään välittämistä? Milloin on hyvä olla laiska ja milloin ei? Tarkoittaako laiskuus totaalista pysähtymistä ja tekemättömyyttä? Vai onko se tila joka antaa mahdollisuuden jonkin asian suuremmoiselle oivaltamiselle? Nämä ovat kysymyksiä, joihin ei ole (ainakaan) oikeita tai vääriä vastauksia. Vastauksia ja näkökantoja varmaan kuinka paljon, joissa sopivuuden määrittänee tilanne.

Kunnioittaen toisiamme

#7 KUNNIOITTAEN TOISIAMME

Viime aikoina on tullut pohdittua, monestakin syystä, ihmisten kykyä huomioida toisia ihmisiä. Palaverit ovat kommunikaatiota, jossa lähtökohtana lie se, että huomioidaan kaikki läsnäolijat.
Eikö tämä koske yhtälailla erilaisia yhteydenpitovälineitä sähköpostista WhatsAppiin tai sosiaalisen median kanaviin? Kiireestä, ajanpuutteesta, näkemyseroista tai erimielisyyksistä huolimatta tulisi osata käyttäytyä, sekä huomioida muutkin kuin vain itsensä.

Haluatko olla vapaampi?

#6 HALUATKO OLLA VAPAAMPI?

Vauraus ja vapaus. Hyvinvointi ja ammattilaisuus. Nopeasti. Heti. Nyt! ovat niitä termejä, lupauksia ja unelmia, mitä sosiaalisen median kyltymättömästi ja aina valmiudessa oleva unelmatehdas tarjoaa meille päivittäin.

Erilaisia elämää ja tuloja parantavia viestejä tulvii algorytmien avittamina eri kanavista solkenaan. Erilaisia palveluita, koulutuksia tai uusia applikaatioita tarjoillaan helpottamaan elämäämme.

Pirullisia ongelmia.

#5 PIRULLISIA ONGELMIA

Oon jo tovin tässä pohtinut erilaisia ongelmallisia tilanteita ja jos ihan älyttömän karkeita ollaan niin niitä on kolmenlaisia: kesyjä, sotkusia ja pirullisia. Tiedän, että tämä on kammottava ja todella yksinkertaistava yleistys, mutta lopulta me ihmiset ymmärretään helpommin asioita jotka ovat yksinkertaisia.

Kuitenkaan pirullisten ongelmien ratkaiseminen ei ole yksinkertaista, mutta ratkaisujen taustalla on kuitenkin hienot seikat,

Kuunteleminen ja läsnäolo.

#4 KUUNTELEMINEN JA LÄSNÄOLO

Kuunteleminen on periaatteessa helppoa. Sen kun vaan on ja kuuntelee. Sitten vastaa jos kysytään tai kommentoi jos on jotain sanottavaa. Periaatteessa just noin, mutta tosi paljon muuta.

Kuuntelemalla voit reagoida asioihin eri tavoin – kokea ne samanlaisina kuin henkilö joka asian sinulle kertoo. Tai voit tuoda esille oman näkökulmasi, joka voi olla uusi ja yllättävä, joka oletettavasti tuo mukanaan erilaisia reaktioita vastaanottajassa.

Elämää ei voi elää muista varten.

#3 ELÄMÄÄ EI VOI ELÄÄ MUITA VARTEN.

Saattaa kuulostaa karulta, karkealta ja ehkä myös itsekkäältä, mutta on silti ihan ja hyvin oikeutettu ajatus.

Dokkodo on Miyamoto Musashin vuonna 1645 kirjoittama, lähimmälle oppilalleen antama ”ohjeistus”, joka on äärimmäinen kuvaus oman elämän – tai pikemminkin tien kulkemisesta. Se sisältää 21 ohjetta, joista osa on edelleen sovitettavissa oman elämän polulla matkaamiseen.

Heikkouden rohkeus.

#2 HEIKKOUDEN ROHKEUS.

Maailmassa jossa elämme menestyminen on asia jota palvotaan! Menestymistä on kyky toteuttaa ja tehdä mahdollisimman nopeasti sekä tehokkaasti asioita! “Näkemyksellisyys” ja “taito” tuoda asioita julki on eräs menestymisen tukipilareista! Arvosi määrittyy siis mahdollisesti siis sillä miten kykenevä ja tehokas olet suorittamaan asioita!

Hmmm….? Raakaa yleistystä, vaiko edes hivenen totuutta?

Haluan auttaa Sinua.

#1 HALUAN AUTTAA SINUA.

En tiedä onko tämä mikään Sinua kovasti eteenpäin puskeva kirjoitus – no ehkä kertoo enemmän minusta ja taustoista sekä syistä miksi ollaan tässä. Kai siinä jotain annettavaa on?

Erilaiset roolit työelämässä kohta neljänkymmenen vuoden ajalta, lehdenjakajasta tuottajaksi – työntekijästä yrittäjäksi, ovat antaneet mielestäni riittävästi perspektiiviä ja puhtia tarttua uusiin haasteisiin – ihan konkreettisesti.

arvot

KUUNTELEMINEN.
LÄSNÄOLO.
AUTTAMINEN.

Copyright Old Soul / Teppo Haapasalo 2024. Kaikki oikeudet pidätetään. Verkkosivujen ulkoasu Teppo Haapasalo / Oldsoul / Powered by Bautomo. Valokuvat GRADIA valokuvauksen oppilaat 2022.